Kaarlen Silta

Meidän oli takoitus päästä käymään vielä toisessa valokuva näyttelyssä tämän museokäynnin lisäksi mutta se olikin jo ehditty purkaa pois. Kello ei ollut vielä yhtätoistakaan ja pääsimme jo viettämään viikonloppua. Marthan suositteli meille Kaarlen sillalla käyntiä nyt kun kerta olisikin lähistöllä. Mikäs sen parempi tapa aloittaa viikonloppu kuin lähtemällä kävelemään pitkin katuja ja kuvaamaan kaupunkia ilman mitään tarkempaa päämäärää. Ei sitä nyt kehdannut asunnollekkaan mennä.

Museon vieressä oli suuri rakennus jonka ulko-ovien vierellä oli suuret leijonapatsaat. Tämän toisen näyttelyn oli tarkoitus  sijaita tässä rakennuksessa mutta emme päässeet tutkimaan sisätiloja tarkemmin kuin vain eteisaulan jälkeen vastaan tulleeseen suureen halliin. Tälläkään emme ehtineet ottaa kuin vain muutaman valokuvan joka oli vielä kaiken lisäksi kiellettyä... Meille nyt vaan ei sanottu sitä tarpeeksi aikaisin. Tämä tila nyt kuitenkin sijaitsi vain yhdellä seinämällä sillä kulman takana oli sisäänkäynti ilmeisesti jonkinlaisen musiikki/konsertti tiloihin. Upeat portaat patsaineen ja koreine seinineen. En yhtään ihmettelisi jos kalleimmat musiikkiesitykset pidettäisiin tämän rakennuksen sisätiloissa.

  Matkaa kuitenkin jatkettiin tämän rakennuksen vieressä olevan Vltava joen yli. Matkalla oli loistava tilaisuus pysähtyä ottamaan muutamia kuvia Kaarlen sillasta jonne vielä jossain vaiheessa päätyisimme. Kadut ja rakennukset tällä puolen kaupunkia olivat jälleen kerran sanoinkuvaamattoman upeita. Minulla ei varmaan kohta ole kameranssa muuta kuin pelkkiä eri katujen kuvia sillä täällä ei tarvitse tehdä kuin vain pieni käännös jonnekin niin se mitä edessään näki oli täysin toisenlainen mitä takana päin. Matkan varrelle pysähdyimme syömään aivan mahtavat hodarit. Se oli varmaan kaksi kertaa isompi ja täyttävämpi kuin ne mitä Suomessa on koskaan syönyt.

Pikkuhiljaa alkoi huomaamaan miten aloimme lähestyä keskustaa. Joka puolella alkoi näkymään matkamuisto liikkeitä, erilaisia ruokapaikkoja ja hirvittävän paljon eri koru liikkeitä. Sellaista ihmismäärän paljoutta ei vielä ollut täällä olo aikana tullut vastaan. Kaarlen silta oli niin täynnä ihmisiä ettei siellä päässyt aina kunnolla kävelemään. Kaiteiden molemmin puolin oli tietyn välimatkoin pystytetty ties minkälaisia paikallisten kuuluisuuksien patsaita ja sillalta löytyi monia koru kauppiatia ja karikatyyri taiteilijoita. Sellaisen karikatyyri teoksen voisi itsestään tulla joku päivä hankkimaan sillä varmaan kaikilla kauppiailla oli jokin oma erikoinen tyylinsä piirtää ihminen. Ja kuuli sillalla myös musiikkiakin. Kun ensin olimme kulkeneet erään naisen ohi joka soittamalla mainosti pientä puista huilua (jollaisen myöskin voisi hankkia), tuli vastaan pieni orkesteri joka soitti ties minkälaista iloista ja hyväntuulista musiikia. Monet ihmiset viihtyivät siinä kuunnellen ja itsekin huomasin jääväni hetkeksi paikalleni ihailemaan heidän soitto taitojaan.