Kävelimme takaisin koululle odottamaan seuraavia piirrustustunteja. Vähän oli viime tuntien jälkeen minullakin sellainen olo että olisin voinut vain lähteä kiertelemään kaupunkia mutta en kuitenkaan halunnut jäädä tunneilta pois. ja hyvä etten jäänytkin. Tunneilla tuli aivan mahtava olo kun pääsimme piirtämään alastonmallia ja opettaja, Martin, oli hyvin inspiroiva ja mukava... Nämä tunnit olivat täysi vastakohta aamuisille. Saimme vapaasti piirtää sieltä mistä halusimme eikä meidän tarvinnut olla niin millin tarkkoja mitä oli aina ollut. Varsinaiset opiskelijat maalasivat kuvat suurelle paperille tuoden mustalla ja valkoisella värillä esille valoja ja varjoja. Ja mikä ihaninta, meille sanottiin myös että ensiviikon tunneilla, jos haluamme, saamme kokeilla samaa tekniikkaa kun selkeästi hallitsimme piirtämisen. Siitä tuli niin hyvä olo ettei kolmen tunnin kulua edes huomannutkaan. Martin oli selkeästi hyvillään siitä että tulimme hänen tunneilleen ja hän kyseli meiltä kaikenlaista opiskelustamme Suomessa. Hän selkeästi järkyttyi tiedosta kun kerroin että meillä saattaa olla piirrustusta kokonaisen viikon verran putkeen ja vieläpä 8 tuntia päivässä. Täällä sitä on vain vähintään kolmen tunnin putkina. Tämän jälkeen oli ihana lähteä hyvällä mielellä takaisin asunnolle. Sääkään ei ollut enää niin masentava ja kostea vaan pilvet alkoivat selkeästi jo rakoilemaan ja päästämään iltaisia auringonsäteitä esiin.
torstai 8. maaliskuuta 2012
Alastonmalli
Iltapäivästä lähti jo kuitenkin sujumaan paljon paremmin. Meillä oli taas edessämme parin tunnin tauko ennen seuraavia tunteja. Minusta vähän tuntuu että masentunutta mieltä loi aikalailla kostea ja sateinen ilmankin. Kun emme jaksaneet etsiä mitää muuta menimme taaskin syömään mäkkäriin. Aterian mukana sai tällä kertaa kahvikupinkin. Jenny jätti meidät sanoen että aikoo jättää väliin iltapäivän tunti joten jäimme Sallan kansa kaksin miettimään kuinka kulutamme aikamme. Koululle emme kumpikaan halunneet mennä vain istuskelemaan joten lähdimme tutkimaan lähiseudun ja valokuvaamaan ratikkamatkan aikana huomaamme metalliromu seinän. Vailla minkäänlaista varsinaista päämäärää kuljimme pitkin katuja pitäen kuitenkin mielessä mistä suunnasta olimme tulleet. Ihan kivan pienen lenkin saimme siinä aikaan kunnes kostea ilma ja tihkusade toi iholle pienen vilun.
Tunnisteet:
Alastonmalli,
Kaupunki,
Koulu,
Martin,
McDonalds,
Oppitunnit,
Piirrustus,
Praha,
Sää
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kuulostaa todella hyvälle nuo tunnit. :D Olisipa meilläkin vain kolmen tunnin putket.. ei menettäisi makua niiden tekemiseen. Oi että, kun lukee näitä tekstejäsi, minun tekee niin mieli mennä vaihtoon jonnekin. Tsekkikin viettelisi älyttömästi. <3
VastaaPoista