Florenc

Tuntien päätyttyä Martha oli pyytänyt meidät puhumaan kanssaan tulevista muutoksista. Saimmekin perjantaille vapaapäivän kun listassa ollut retki siirrettiin kolmannellekymmenennelle päivälle koska silloin pääsemme suuremman porukan kanssa sinne halvemmalla. Retki oli alunperin laitettu meille tälle viikolle kun täällä luultiin että lähdemme silloin kotimatkalle Suomeen. Voidaankin nyt perjantaina tehdä sitten power point esitykset jotka sovimme myös esittämämme maanantaina. Torstaihin tuli myös muutoksia kun Jitka kysyi meiltä haluammeko lähteä hänen ja hänen oppilaidensa mukaan pienelle kaupunki kierrokselle. Eipähän tarvitse viettää turhaan aikaa Jaroshin tunneilla vaan pääsee varmaankin miltein suoraan piirtämään Martinin tunneille.

Sallan lähdettiin taas tutkimusmatkalle. Ajoimme metrolla Florencin pysäkille tutkimaan minkälaista siellä on. Löydettiin "Panicafe" niminen kahvila jossa söin yhden kana paninin ja cappuchinon. Listalla oli myös älyttömän hyvän näköistä lasagnea jota Salla sitten päätyi itse ottamaan. Olisi kyllä maistunut minullekkin. Panini oli kyllä hyvä mutta hieman liian myöhään älysin tuon lasagnen näytöltä. Tarjolla oli myös herkullisen näköisiä piiraita joista ei kyllä saanut selvää mitä ne sisälsivät. Täytyy vain tulla joku päivä kokeilemaan summan mutikassa jotain ja toivoa että se on hyvää. Sallalta sain myös maistaa älyttömän ihanaa appelsiini mehua. Varmasti tekivät sen itse siellä. Ehdottomasti tullaan joku päivä uudestaan sinne syömään.

Tutkittiin me myös vähän muuta lähiseutuakin. Kuljimme pitkän matkan karua suoraan eteenpäin ja bongasimme ensimmäisen sauna kyltin. Voi kun olisi ihana päästä taas saunomaan mutta varmaan on odotettava että pääsee ensin takaisin Suomeen. Löysimme myös ihanan kirkon ja kun käännyimme kävelemään sitä kohti tajusimme missä päin karttaa me sillä hetkellä olimme. Edessämme häämötti mäki ja ratsastajan patsas jolla olimme sunnuntaina käyneet. Olimme nyt siis toisella puolella tuota kukkulaa. Kovin pitkä matka ei olisi ollut lähteä kävelemään siitä edes asunnolle. 

Kirkko oli ulkoapäin ihanan vanhan näköinen ja kaunis. Ovien edessä oli uskomattoman näköisiä kaiverruksia ja korkeammalla patsaita. Ovet kirkoon  olivat auki joten eteisaulan ovesta uskalsimme kurkistaa sisään ja ottaa muutaman valokuvan. Ellei kirkossa olisi ollut niin pimeää ja aution oloista olisimme varmaan uskaltaneet mennä syvemmälle tutkimaan ja kuvaamaan.

Iltapäivän tunneilla päästiin piirrämään pääkalloa. Mielummin olisin ollut Martinin tunneilla kuin näillä toisilla sillä täällä tuntuu edelleenkin jotenkin siltä että meille vaan keksitään jotain. Vaikka tällä kertaa meiltä kyllä kysyttiin haluammeko piirtää tämän. Ja kiva tätä pääkalloa oli myös työstää sillä muodot, valot ja varjostukset eivät tässä olleetkaan niin yksinkertaiset. Etenkin kun lähdin varjostamana ihan pienimpiäkin kohtia. Liian nopeasti meni kaksituntia sillä hieman jäi varjostaminen kesken mutta olen kuitenkin ihan tyytyväinen lopputulokseen. Ja samoin tuntui olevan myös opettaja, Mrs. Pokornákin.