"Class Dismissed"

Jatkoimme matkaa linnan toista puolta mäkeä alas. Matkan varrella pysähdyimme ihailemaan kukkulan laella olevaa mini Eifel tornia jossa meidän pitää mennä vielä käydää. Jitka selitti meille että torni on rakennettu kukkulalle siksi että se antaisi edes hieman samaa tuntumaa korkeammalta käsin alkuperäiseen nähden. Matkalla alas kerroin Jitkalle ja oppilaille kouluttamme ja sitä miten saatamme jäädä jopa ovien sulkeuduttuakin sinne tekemään töitä ja siitä kuinka opettajat luottavat meihin jotta uskaltavat antaa meidän tehdä niin. Heidän koulussaan se ei kuulemma ollut mahdollista. Kun ovet menee kiinni niin koulu jää tyhjäksi. Heillä nyt tietenkin on pidempiä nämä koulupäivät kuin meillä mutta silti. Osa oppilaistakin alkoi jo pikkuhiljaa lämmetä puhumaan enemmän ja kerroin heille Suomen säästä ja kesästä. Pian olimmekin taas Kaarlen sillan juurella ja saimme nyt kuulla siitäkin vähän enemmän. Patsaat jotka siltaa koristavat kuvastavat kolmeakymmentä eri pyhimystä. Ennen patsaat olivat olleet aitoja mutta nyt ne oli korvattu jäljennöksillä. Luultavasti siksi ettei kukaan veisi niitä. Siinä vasta olisikin näky. Rosvolauma kanniskelemassa suurta patsasta. :D

Sillan toisella puolelta kävelimme astronomisen kellon luo johon saavuimme juuri sopivasti näkemään kuinka 12 apostolia vaelsivat kuolemaa kuvastavan luurangon soittaessa kelloa. Soinnin lopuksi korkealta kellotornin huipulta kuulimme soitettavaksi pienen torvi fanfaarin. Jitka jo ehtikin vitsailla että yksi hänen oppilaistaan oli selkeästi tilannut tämän juuri meitä varten tähän hetkeen. Ei me vaan viime kerralla tästäkin kävellessä (ja vielä monta kertaa) nähty mitään tuollaista. :)

Tämän jälkeen Jitka halusi vielä lähteä kanssamme kahville jonnekkin ja löysimmekin pienen herkku kahvilan kuljettuamme ensin hetken aikaa katuja pitkin. Ihana oli viimein nähdä uusia suuntia kuin niitä missä oltiin jo käyty. Cappuchinon lisäksi otin itselleni syötäväksi herkullisen kulhossa olevan suklaa-hillo-vanilija-kermavaahto-mansikka-mitälie muita hedelmiä siinä olikaan hässäkän. Kyllä nyt kelpasi syödä makeaa kun oltiin noin paljon taas käveltykin. Keskustelut koulujemme eroista ja samaisuuksista jatkuivat täälläkin. Täällä on tiedettävä jo 15 vuotiaana mitä haluaa lähteä elämässään tekemään ja siitä syystä kaikki eivät ole olleet niin tyytyväisiä aina omiin valintoihinsa vaan määrällisesti paljon enemmän lopettaa koulunsa kesken mitä Suomessa. Meillä sentään on lukio minne lähteä jatkamaan jos yläasteen jälkeen ei tiedä minne haluaa mennä. 

Tähän päättyikin sitten yhteinen retkemme oppilaiden kanssa. Jitka kiitteli meitä paljon siitä että olimme lähteneet mukaan ja pyyteli anteeksi jos olivat pitkästyttäneet meitä. Ja pöh. Miten tuollaisen reissun aikana voisi pitkästyä. Tämä retki oli ollut oppilaille korvaava englannin sekä liikunnan tunti mitkä he tämän takia olivat nyt missanneet. "Class dismissed" sanoi Jitka meille viimeisenä lauseenaan ennen kuin aloimme laittaa takkejamme päälle jatkoimme matkaa omille tahoillemme. Olen aina halunnut että kuulen minulle sanottavan noin. :D